Vuorovaikutuskulttuuri hoitotyössä

2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSONGELMAT
Tekijä
HOITONETTIIN
 

3.2 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavat tutkija ja tutkijan taidot, aineiston laatu, aineiston analyysi ja tutkimustulosten esittäminen. Sisällön-analyysissä vaikuttaa lisäksi aineiston pelkistäminen niin, että se kuvaa mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. (Janhonen & Nikkonen 2003, 36.)

Laadullisen tutkimuksen pätevyys eli validiteetti toteutuu, jos tutkimuksella saadaan tietoa tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Tutkimuksen validiteettia lisää monipuolinen aineiston keruu ja jatkuvan vertailun käyttö tutkimusanalyysin aikana. (Krause & Kiikkala 1996, 72.) Tämän tutkimuksen tekijä on kokematon tutkijana, jolloin aineiston keruu ja analyysi edellytti jatkuvaa tutkimusmenetelmän opiskelua käytännössä ja teoriassa sekä sen pohjalta tapahtuvaa omaa oivaltamista ja soveltamista. Tutkijan kokemattomuus voi aiheuttaa tutkimukseen vinoutumia, jotka johtuvat valikoivasta havainnoinnista ja tulkinnasta.

Laadullisen tutkimuksen arviointiin voidaan käyttää uskottavuuden arvioimista. Uskottavuus sisältää kredibiliteetin (= uskottavuus, luotettavuus), siirrettävyyden, luotettavuuden ja vahvistettavuuden. Kredibiliteetin voi turvata esimerkiksi käyttämällä riittävästi aikaa ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan, aineistoja yhdistelemällä (= triangulaatiolla), negatiivisilla tapauksilla ja käyttämällä in-formanttia tarkistukseen (eli keskustelemalla johtopäätöksistä asiantuntijan kanssa). (Catanzaro 1988, 453.) Tässä tutkimuksessa analyysivaiheessa käytettiin runsaasti aikaa ja ilmiöitä pyrittiin tarkastelemaan potilaan ja hoitajan kannalta.

Laadullisen tutkimuksen reliabiliteetti eli luotettavuus ilmenee tutkimusproses-sin toteuttamisessa. Tutkimuksen reliabiliteetti sisältyy tutkimuksen validiteettiin. Reliabiliteetin tarkastelussa arvioidaan, miten tutkimustulos vastaa tutkimuskohdetta ja vastaavatko tutkimuksen johtopäätökset alkuperäistä tutkimusaihetta. (Krause & Kiikkala 1996,72; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 213.) Tutkimusaineistona olevien tutkimustulosten tutkijoiden aineistonkäsittelytavat vaikuttavat myös osaltaan tämän tutkimuksen analyysiin, ja muokkaavat näin osaltaan myös tämän tutkimuksen tulosta. Sisällön analysoinnissa on huomattava, että tekstuaalinen data on aina kontekstistaan irrotettua eli ei ole tarkistusmahdollisuutta ja tekstuaalisen datan lukeminen on jo tulkintaa (Bur-nard 1995, 278). Litteroinnin jälkeen tutkimusaineistoa käsiteltiin tasavertaisena, jolloin huomiotta jätettiin litteroinnissa pois rajatut osiot. Alkuperäistä aineistoa kuitenkin käytettiin asioiden tarkisteluun ja käsitteiden tarkentamiseen koko tutkimuksen analysoinnin ajan, jolloin aineistoa luettiin läpi useita kertoja.

Tutkimusetiikka edellyttää, että tutkija huomioi toiminnassaan tutkimuksen kohteena olevat henkilöt, heidän omaisensa, rahoittajat, työyhteisönsä ja työtoverinsa. Tutkimusotteen eettiset vaatimukset edellyttävät tutkijalta eettistä vastuullisuutta. Eettinen vastuullisuus pitää sisällään laadullisen tutkimusaineiston hankinnan ja tutkimuksen kaikkien vaiheiden tarkka ja rehellinen toteuttaminen. Tutkijan on tuotava ilmi tutkimusaiheitaan koskevat valinnat ja niiden perustelut. Hoitotieteen tutkimusetiikan tulee olla sopusoinnussa paitsi yleisen tutkimuksen etiikan myös hoitotyön etiikan kanssa. (Krause & Kiikkala 1996, 64 - 67.) Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistona ovat aikaisemmin julkaistut tutkimustulokset, jotka ovat julkisia itsenäisiä teoksiaan. Aineistoa on käsitelty ilman suoria lainauksia alkuperäisteoksista ja ilman alkuperäistutkimusten arviointia. Tutkimusraportin perusteella yksittäisiä tutkimuksia ei ole tunnistettavissa.